Mepilex-sidosten ja perinteisten sidosten vertailu
Potilaat, joiden kroonisten haavojen hoidossa käytettiin atraumaattisia sidoksia, esimerkiksi Mepilex®-sidoksia, kokivat sidosten vaihdon yhteydessä vähemmän kipua ja stressiä kuin perinteisillä sidoksilla hoidettavat potilaat.
Vertailu atraumaattisten ja perinteisten sidosten aiheuttamasta kivusta ja stressistä
Upton, D., Solowiej, K. Journal of Wound Care 2012;21(5):209-215
- Haavakipu voi aiheuttaa merkittävästi stressiä. Useissa biopsia- ja leikkaushaavoista sekä kroonisista haavoista tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että kivusta johtuva stressi voi hidastaa haavojen paranemista.
- Kipu voi johtua paitsi haavasta, myös haavan hoitotoimenpiteistä ja kivun ennakoinnista.
- Sidosten irrottamisen ja asettamisen on havaittu vaikuttavan haavakipuun merkittävästi.
- Potilaat voivat hyötyä perinteisten sidosten korvaamisesta atraumaattisilla sidoksilla, koska kivusta johtuvan stressin on osoitettu pienentävän kroonisten haavojen paranemisastetta.
- Tämän vuoksi sopivien sidosten valinta on tärkeä osa potilaiden yksilöllisiä kivunhallintasuunnitelmia.
- Atraumaattisissa, esimerkiksi pehmeästä silikonista valmistetuissa sidoksissa käytetään teknologiaa, joka on kehitetty ehkäisemään sidosten tarttumista haavapohjaan.
- Hypoteesin mukaan potilaat, joiden hoidossa käytetään atraumaattisia sidoksia, kokevat sidosten vaihdon aikana vähemmän kipua kuin potilaat, joiden hoidossa käytetään perinteisiä sidoksia.
Tavoitteet
Tavoitteena oli tutkia, miten eri sidostyypit vaikuttavat kroonisista haavoista kärsivien potilaiden kokemaan kipuun ja stressiin.
Menetelmät
- Tutkimuksessa havainnoitiin mahdollisia eroja stressi- ja kiputasoissa potilailla, joiden kroonisia haavoja hoidettiin atraumaattisilla ja perinteisillä sidoksilla.
- Tutkimuksessa käytettiin seuraavia mittareita:
- stressimittari (PSS)
- ahdistuneisuusmittari (STAI)
- numeerinen stressinarviointi.
- Sidosten vaihdon yhteydessä PSS- ja STAI-kysymykset luettiin potilaille ääneen ja tutkimusryhmän jäsen kirjasi heidän vastauksensa muistiin.
Tulokset
- Tutkimukseen osallistui 49 potilasta, joilla oli kroonisia haavoja. Heistä 53 % oli miehiä (n = 26) ja 47 % naisia (n = 23). Potilaat olivat 38–95-vuotiaita keskimääräisen iän ollessa 69,1 ± 14,1.
- Etiologialtaan vaihtelevia haavatyyppejä hoidettiin joko atraumaattisilla sidoksilla (esim. Mepilex) tai perinteisillä sidoksilla (esim. Biatain®* tai Aquacel®* Ag) (taulukko 1).
*Aquacel on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa ConvaTec Inc. Biatain on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Coloplast A/S..
Taulukko 1. Etiologia
Haavatyyppi | Atraumaattinen, n (%) | Perinteinen, n (%) |
Laskimosäärihaava | 3 (30 %) | 5 (13 %) |
Muu säärihaava | 2 (20 %) | 5 (13 %) |
Diabeetikon jalkahaava | 1 (10 %) | 15 (38 %) |
Muu jalkahaava | 4 (40 %) | 8 (21 %) |
Muu krooninen haava | - | 6 (15 %) |
Yhteensä | 10 | 39 |
- Perinteisillä sidoksilla hoidetuilla potilailla numeerinen kipu (p on alle 0,05), numeerinen stressi (p on alle 0,05) ja GSR (p on alle 0,05) olivat sidosten vaihdon yhteydessä merkitsevästi suurempia kuin atraumaattisilla sidoksilla hoidetuilla potilailla.
- Vaikka erot psykologisilla mittareilla eivät olleet merkitseviä, keskimääräinen syke (75,62 ± 14,05), systolinen verenpaine (137,82 ± 17,03), diastolinen verenpaine (69,13 ± 12,91) ja syljen kortisolitaso (0,17 ± 0,09) olivat suurempia perinteisillä sidoksilla hoidetuilla potilailla verrattuna atraumaattisilla sidoksilla hoidettuihin potilaisiin (taulukko 2).
Taulukko 2. Vertailu atraumaattisilla ja perinteisillä sidoksilla hoidettujen potilaiden keskimääräisistä henkisistä ja fyysisistä kipu- ja stressitasoista
Kipu-/stressimittarit | Atraumaattinen | Perinteinen |
STAI | 38,40 ± 15,62 | 33,1 ± 11,16 |
PSS | 24,60 ± 10,08 | 22,72 ± 9,17 |
Numeerinen kipu | 1,43 ± 0,98* | 3,66 ± 3,13* |
Numeerinen stressi | 2,00 ± 0,58* | 3,63 ± 2,66* |
Syke | 69,11 ± 7,53 | 75,62 ± 14,05 |
Hengitystaajuus | 16,86 ± 8,17 | 16,09 ± 1,95 |
Systolinen verenpaine | 125,70 ± 12,23 | 137,82 ± 17,03 |
Diastolinen verenpaine | 64,22 ± 11,56 | 69,13 ± 12,91 |
Galvaaninen ihovaste (GSR) | 19,76 ± 5,42* | 33,15 ± 16,32 |
Syljen kortisoli | 0,13 ± 0,03 | 0,17 ± 0,09 |
*Ero ryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä, kun p on alle 0,05.
STAI = state trait anxiety inventory; PSS = perceived stress scale
- Perinteisillä sidoksilla hoidettujen potilaiden kohonneiden fyysisten stressi-indikaattoreiden lisäksi he arvioivat itse akuutin kipunsa ja stressinsä suuremmiksi sidosten vaihdon yhteydessä (kaavio 1).
- PSS- ja STAI-kyselyjen stressitulokset olivat suhteellisen samankaltaisia molempien potilasryhmien välillä. Keskimääräiset PSS-pisteet olivat 24,60 ± 10,08 atraumaattisilla sidoksilla hoidetuilla potilailla ja 22,72 ± 9,17 perinteisillä sidoksilla hoidetuilla potilailla. PSS-kyselyn enimmäispistemäärä on 56.
- Atraumaattisilla sidoksilla hoidettujen potilaiden keskimääräiset piirreahdistuksen pisteet olivat 34,90 ± 11,41 ja akuutin ahdistuksen pisteet 38,40 ± 15,62 sidosten vaihdon yhteydessä. Perinteisillä sidoksilla hoidettujen potilaiden keskimääräiset piirreahdistuksen pisteet olivat 33,21 ± 11,20 ja akuutin ahdistuksen pisteet 33,31 ± 11,16 sidosten vaihdon yhteydessä. Ahdistusta mitattiin STAI-kyselyllä, jossa enimmäispistemäärä on 80.
- Potilaiden keskimääräiset stressipisteet olivat 24,60 ± 10,08 (atraumaattiset sidokset) ja 22,72 ± 9,17 (perinteiset sidokset) PSS-kyselyssä ja 34,90 (atraumaattiset sidokset) ja 33,21 (perinteiset sidokset) STAI-kyselyssä.
- Tutkimustulos voi viitata siihen, että vaikka akuutti kipu ja stressi oli paljon vähäisempää atraumaattisilla sidoksilla hoidetuilla potilailla, kroonisen haavan kanssa elämiseen yleisesti liittyvät tekijät voivat vaikuttaa taustalla olevan ja jatkuvan stressin ja ahdistuksen kokemiseen.
Johtopäätös
- Atraumaattisilla sidoksilla hoidetut potilaat kokivat itsearviointien mukaan merkittävästi vähemmän akuuttia kipua ja stressiä sidosten vaihdon yhteydessä kuin potilaat, joiden hoidossa käytettiin perinteisiä sidoksia.
- Atraumaattisilla sidoksilla hoidettujen potilaiden fyysiset merkit akuutista stressistä (mm. syke, systolinen ja diastolinen verenpaine, GSR ja syljen kortisoli) olivat vähäisempiä sidosten vaihdon yhteydessä perinteisillä sidoksilla hoidettuihin potilaisiin verrattuna.
- Yleisesti ottaen tutkimustulokset osoittavat, että sopivien sidosten valinta voi vähentää akuuttia kipua ja stressiä, mikä voi johtaa haavanhoitokokemuksen yleiseen paranemiseen. Tuloksilla voi olla vaikutusta myös haavanhoidon kustannuksiin.